Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmu

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on monin tavoin, muun muassa oikeusjutuin, hyökännyt mediaa vastaan. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan näyttää myös, että maan viestintävirasto, FCC on valjastettu median painostamisen työrukkaseksi. Viraston johtaja on väläyttänyt toimilupamenetyksellä yhdysvaltalaiskanavaa. Jopa Trumpin republikaanipuolueesta on sanottu uhkauksen olevan sananvapauden kannalta vaarallista. Lisäksi Trump on rajoittanut merkittävien uutistoimistojen toimintaa Valkoisessa talossa. Yksi niistä on yhdysvaltalainen AP, jonka Trump potkaisi pois Valkoisen talon toimittajien ydinjoukosta, ns. poolista. Suomessa vieraillut uutistoimisto AP:n entinen päätoimittaja kertoo ohjelmassa, mitä ajattelee tapahtuneesta. Samaan aikaan Trumpin hallinto valmistelee ulkomaisten toimittajien viisumikäytäntöjen tiukentamista. Sisäisen turvallisuuden ministeriön ehdotus lyhentäisi ulkomaisten toimittajien viisumeita selvästi alle vuoteen. Ohjelmassa Yhdysvaltain PEN -järjestö

Sudanin julmaan sisällissotaan on yritetty löytää ratkaisua monta kertaa, mutta turhaan. Tuorein rauhanehdotus tuli syyskuussa Yhdysvaltain, Egyptin, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Saudi-Arabian maaryhmältä. Kolmatta vuotta käyvä sisällissota on ajanut kodeistaan yli 10 miljoonaa ihmistä. YK:n mukaan kyse on maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä. Ohjelmassa käydään sudanilaispakolaisten leirillä Tšadissa. YK:n entinen Sudan-koordinaattori arvioi, että pysyvän rauhan edellytykset ovat tällä hetkellä heikot. Hänen mukaansa Sudanin hajoaminen kahtia voisikin olla ihmisten kannalta hyvä ratkaisu, jos se toisi turvaa ja vakautta. Unicef Sudanin suomalainen viestintäjohtaja avaa ohjelmassa Sudanin avuntarpeen mittakaavaa ja kuinka useat miljoonat lapset kärsivät raa’asta sodasta. Heidän hätänsä on kuitenkin jäänyt osin muiden kriisien varjoon, suomalainen avustusammattilainen arvioi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Eeva Eronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Ko

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Eur

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvall

Grönlannilla on pitkä, 1700-luvulle ulottuva yhteinen historia. Grönlannilla on laaja itsehallinto. Keskustelu täydestä itsenäisyydestä on aaltoillut vuosikymmenten varrella. Grönlannin itsenäinen asema nousi keskusteluun tänä keväänä, kun presidentti Donald Trump ilmoitti halustaan liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin tavalla tai toisella. Grönlannin asukkaat eivät halua uutta ulkomaista isäntää. Kansanäänestystä itsenäistymisestä ei ole toistaiseksi järjestetty. Saaren jään alla piilevät runsaat luonnonvarat kiinnostavat kaikkia suurvaltoja. Suuri kysymys on, pärjäisikö Grönlanti omillaan, Tanska on tähän saakka vastannut raha- ja puolustuspolitiikasta. Tanska on myös kohdellut Grönlannin alkuperäiskansoja kaltoin. Perheitä on erotettu ja naisia sterilisoitu ilman lupaa. Mitä anteeksipyynnöillä voidaan hyvittää ja mitä ne merkitsevät. Ohjelmassa kuullaan Grönlannin suurimman alkuperäiskansan inuiitien ja tanskalaisten ajatuksia toimintakeskus Grönlannin talossa Kööpenhaminassa. Arktisen alkuperäiskansapoli

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. S

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millais

EU yrittää säädellä asuntojen lyhytvuokrausta matkailijoille, jotta alan ongelmat saataisiin aisoihin. Monessa eurooppalaiskaupungissa vuokrataso on noussut paikallisille kestämättömäksi lyhytvuokrauksen vauhdittamana. Ohjelmassa käydään Portugalissa, jonka pääkaupungissa Lissabonissa on jo alueita, joissa enemmistö asunnoista on lyhytvuokrauskäytössä. Arvostelijoiden mukaan lyhytvuokrausilmiö voi muuttaa koko kaupungin ilmeen ja poliittista säätelyä tarvitaan epäkohtien korjaamiseksi. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos pakottaa turismialaa muutokseen, kun helleaallot vaikeuttavat eteläisen Euroopan kesäsesonkia. Yli 30 Euroopan valtion matkailualan kattojärjestö arvioi, että matkailu viileämpään Pohjois-Eurooppaan on tulevaisuuden kasvava trendi. Ohjelmassa käydään Norjassa Lofooteilla selvittämässä, onko viilennysloma, ns. "coolcation" jo ilmiö. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen, Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko

Gazassa siviilien kärsimykset sotatoimien keskellä ovat syventyneet nälänhädäksi. Lisäksi satoja apua hakevia siviilejä on surmattu Israelin tulituksessa. YK on varoittanut jo kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän romuttumisesta. Ohjelmassa haastateltava Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Mirjana Spoljaric varoittaa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta nakerretaan ja oikeudellisesti ja moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rima laskee. Israelin toimet Gazassa herättävät arvostelua myös kotimaassa. Israelilaisten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden ryhmä on vedonnut usein avoimin kirjein kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen velvoitteesta Gazassa. Ohjelmassa haastatellaan kolmea israelilaista kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, jotka ovat hyvin huolissaan Gazan humanitaarisesta kriisistä. Lisäksi he ovat vedonneet pääministeri Benjamin Netanjahun hallintoon, jotta se ei toteuttaisi suunnitelmaansa ”humanitaarisen kaupungin” perustamisesta Gazan eteläiseen

Tänäkin kesänä on jo koettu ihmishenkiä vaatineita ilmastonmuutoksen voimistamia sään ääri-ilmiöitä. Yhdysvalloissa Texasissa yli sata ihmistä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa syöksytulvissa heinäkuun alussa. Tulva-alttiissa osavaltiossa varautumista on yritetty parantaa erityisen tulvarahaston avulla. Ohjelmassa haastateltavan texasilaisasiantuntijan mukaan konkreettisiin hankkeisiin rahaa on kuitenkin mennyt vasta vähän. Kaliforniaa puolestaan koettelevat entistä voimakkaammat maastopalot. Los Angelesissa maastopalot tuhosivat alkuvuodesta kymmeniä tuhansia asuntoja. Ohjelmassa kuullaan raportti Kaliforniasta ja selviää, otetaanko ilmastoriskit aiempaa paremmin huomioon jälleenrakentamisessa. Ilmastonmuutoksen huomioonottavia rakentamis- ja infraratkaisuja olisi syytä tehdä Suomessakin, vaikka tuhotulvilta ja jättimaastopaloilta Suomessa on ainakin toistaiseksi säästytty. Suomalaisasiantuntija kertoo mitä. Kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä työskentelevä ilmastoprofessori kertoo, mis

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juur

Itämerta kutsutaan maailmanpolitiikan peiliksi. Kuvajainen heijastelee aikaansa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt. Itämerellä harjoittelevat sekä Nato että Venäjä. Venäjälle on asetettu pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan. Öljynmyynti on sotataloudelle tärkeä tulonlähde. Pakotteita kierretään joskus heikkokuntoisten varjolaivojen avulla. Niistä tehdään Itämerellä havaintoja keskimäärin kymmenen viikossa. Merivoimien operatiivinen päällikkö, kommodori Marko Laaksonen kertoo, että meriliikenne on vilkastunut. Varjolaivojen ja normaalin liikenteen lisäksi vesillä liikkuu yhä useammin sekä Naton että Venäjän sota-aluksia. Brittiläis-yhdysvaltalainen suursijoittaja sir Bill Browder sanoo, että Venäjä on asetettava täyteen öljymyyntisaartoon. Heikki Heiskanen haastatteli kahta Venäjän merenkulkua ja öljybisnestä tuntevaa asiantuntijaa, Jevgeni Simonovia UWEC-ympäristöjärjestöstä ja Sergei Vakulenkoa Carnegie Eurasia Russia Centeristä. Ekoaktivisti Simonov tosiaan puhuu oh

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen

Ukrainan drooni-iskut Venäjälle kuun alussa aiheuttivat miljardien kalustotuhot Venäjän asevoimille. Pommi- ja tutkavalvontakoneisiin kohdistuneet iskut toteutettiin halvoilla, muutaman satasen maksavilla drooneilla. Ukraina on noussut Venäjän hyökkäyssodan myötä merkittäväksi droonivalmistajaksi. Sen tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna jopa kolme miljoonaa droonia. Ohjelmassa käydään Kiovassa tutustumassa yhteen Ukrainan lukuisista droonivalmistajista. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan iskut osoittivat Ukrainalta kekseliäisyyttä ja kyvykkyyttä. Samalla Ukraina näytti venäläisille, että syvälläkään Venäjällä ei olla turvassa drooneilta. Moderni sodankäynti drooneineen edellyttää ketteryyttä ja nopeaa muutoskykyä alan toimijoilta. Suomessa yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta tekee yhteistyötä Digital Defence ekosyysteemiksi. Suomesta löytyy jo maailman huippuosaamista droonin havaitsemis- ja torjuntajärjestelmien valmistamisessa. Sensofusion-yhtiön toimitusjohtaja arvioi ohjelmassa, m

Pohjois-Korea on taistellut jo useita kuukausia Venäjän rinnalla Ukrainaa vastaan. Yli 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta on sotinut rintamalla. Lisäksi maa on toimittanut Venäjälle tuhansia kontillisia sotilaskalustoa - YK-pakotteita uhmaten. Vastineeksi Pohjois-Korea on saanut teknologiaa, ruokaa sekä arvokasta kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä. Pohjois-Korea onkin vakuuttanut seisovansa Venäjän rinnalla paitsi Ukrainan suhteen myös muissa kansainvälisissä kysymyksissä. Tavalliselle pohjoiskorealaiselle liittolaisuus Venäjän kanssa jää kuitenkin kaukaiseksi, sillä elinolot itsevaltaisessa maassa ovat yhä karut. Ohjelmassa kuullaan kahden pohjoiskorealaisen loikkarin tarinat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään l

Maailmanpoliittiset jännitteet kuumentavat tilannetta myös pohjoisilla, arktisilla alueilla. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, Norjaan kuuluvilla Huippuvuorilla on nähty useita provokatiivisia Venäjän tempauksia. Venäjä on pitänyt Huippuvuorilla esimerkiksi Voitonpäivän paraateja, vaikka historiallisia perusteita tälle ei ole. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Huippuvuorilta tämänvuotisen paraatin keskeltä ja kysytään paikallisilta, miten jännitteet arjessa näkyvät. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä provosoi tarkoituksellisesti Norjaa ja levittää omaa narratiiviaan Huippuvuorista. Toisin kuin Venäjä toisinaan antaa ymmärtää, saariryhmä kuuluu yksiselitteisesti Norjalle, eikä ole demilitarisoitu. Norjalaistutkijan mukaan Norjan hallituksen pitäisi avoimemmin puhua turvallisuushuolistaan Huippuvuoriin liittyen. Yksi huoli on, että Venäjä masinoisi alueelle matalan intensiteetin konfliktin, joka kärjistyisi. Maailmanpolitiikan arkipäi

Romanialaiset äänestävät tänä viikonloppuna itselleen uuden presidentin, katsannoltaan joko äärinationalistisen Trump-fanin tai Eurooppa-mielisen pormestarin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa äänestetäänkin paitsi presidentistä, myös koko Romanian suunnasta. Hienoisena ennakkosuosikkina vaaleihin lähtee äärinationalistinen George Simion, joka voitti ensimmäisen kierroksen selvästi. Hänet haastaa Bukarestin pormestari Nicușor Dan. Ohjelmassa kuullaan romanialaisilta vaalinalustuntoja ja selviää, mikä EU:hun penseästi suhtautuvassa Simionissa kansaan vetoaa. Romanialaistaustainen palkittu korruptiontorjunnan asiantuntija arvioi ohjelmassa, että Romanian populistinen äärioikeisto ratsastaa korruption vastaisuudella, vaikka käytännön näytöt korruptiontorjuntatyössä ovat vähäiset. Puolueen ensimmäinen ehdokas ja koko vaalien ensimmäinen kierros viime vuoden lopussa hylättiin Venäjän vaalisekaantumisen vuoksi. EU:hun penseästi suhtautuva Simion kerää kannatusta siitä huolimatta, että Romania on vaurastunut EU-j