Tiedeykkönen

Mitä ajattelet ja havaitset juuri nyt? Ehkä luet tätä tekstiä. Mutta miten siitä syntyy aivoissasi mielikuva — miten se tulee tietoisuuteesi? Mikä on tietoisuuden olemus aivotutkimuksen ja filosofian näkökulmasta? Sijaitseeko tietoisuutemme aivoissa ja missä siellä? Mitä tapahtuu, jos tulemme tiedottomiksi, esimerkiksi vaivumme uneen tai koomaan? Tietoisuutta voidaan tutkia eri tilanteissa aivojen toimintaa mittaamalla. Mutta vaikka saisimme selville, millaista aktivaatiota aivoissasi tapahtuu esimerkiksi tätä radio-ohjelmaa kuunnellessasi, siitä on vielä pitkä matka tietoisuuden muodostumisen ymmärtämiseen. Miksi koet kuulemasi ja näkemäsi juuri tietyllä, sinulle ominaisella tavalla, mikä saa aikaan ajatuksesi ja tuntemuksesi? Miten tietoisuus ylipäätään voidaan määritellä: onko hyttynen tietoinen, entä tekoäly? Haastateltavina ovat aivotutkija, apulaisprofessori Henry Railo Turun ylipistosta ja filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin

Uni ei ole vain lepoaikaa, vaan aivot käsittelevät nukkumisen aikana sekä tietoa että tunteita. Häpeällinen kokemus tai ahdistava tunne saattaa hälventyä unen aikana, mutta joskus se myös voimistuu. Jos käsiteltävä kokemus on liian raju, unettomuudesta voi olla jopa hyötyä. Miten elämän kokemukset siirtyvät uneen, ja miten tunteita käsitellään nukkuessa? Asiantuntijoina kokeellisen unitutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen ja käsikirjoittaja, standup-koomikko Jukka Lindström. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Auringossa alkoi tapahtua 7.5.2024. Rajut purkaukset viittasivat siihen, että tulossa olisi suurin avaruusmyrsky pitkiin aikoihin – kenties jopa suurempi kuin koskaan nykyaikaisen teknisen yhteiskunnan aikana. Mitä tässä eräässä vuosisadan suurimmassa myrskyssä tapahtui? Miten se osattiin ennustaa? Nyt tiedämme, että myrsky oli erinomaisen näyttävä, mutta ei kovin vaarallinen. Aurinko on kuitenkin nyt hyvin aktiivinen, ja uuden, voimakkaan avaruusmyrskyn mahdollisuus on suuri. Minkä mittaluokan aurinkopurkaukset lamauttaisivat toimintaamme maapallolla? Haastateltavina ovat Euroopan avaruusjärjestön avaruussäätoimiston johtaja Juha-Pekka Luntama ja Turun yliopiston avaruusfysiikan professori Rami Vainio. Toimittajana Jari Mäkinen.

Migreeni kaataa nuoria petiin ja estää pahimmillaan kouluun menon. Miksi näin tapahtuu yhä useammalle? Mikä on päänsäryn mekanismi? Miten aivoja ja kivunsäätöjärjestelmää voi kouluttaa sietämään kipua? Historian aikana on ollut monenlaisia keinoja kivun hoitamiseen, jopa sellaisia, jotka veivät hengen. Onneksi on keksitty lääkkeet, joista viimeisimmät nappaavat kipua aiheuttavat molekyylit lennosta kiinni. Lisäksi tarvitaan ei-lääkinnällisiä keinoja. Millaista apua päänsärkyyn tuovat psykologiset ja fysiatriset hoitomenetelmät? Haasteltavina neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä sekä Lasten ja nuoren kipukeskuksen psykologi Reetta Sipilä ja fysiatrian erikoislääkäri Minna Stähl. Toimittajana on Minna Korhonen.

Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa – silti noin sata ihmistä surmataan, murhataan tai tapetaan vuosittain. Oikeuspsykiatrin mukaan yleissääntö on, että terve ihminen ei tapa. Moni henkirikos tapahtuukin poikkeavassa mielentilassa. Mutta milloin ihminen on juridisesti syyntakeeton? Mielentilatutkimuksessa arvioidaan, ymmärtääkö ihminen tekonsa lainmukaisuuden, onko hän tietoinen tekemisistään ja pystyykö hän säätelemään käyttäytymistään. Arviointi ei ole aina helppoa, mutta miten se tehdään mielentilatutkimuksessa? Asiantuntijoina Vantaan vankilan Psykiatrisen vankisairaalasn osastonylilääkäri Mika Rautanen ja oikeuspsykologi Jenni Kaunomäki sekä oikeuspsykiatrian tehtäväalueen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Musiikki, jota kuunnellaan kuulokkeissa liian kovaa ja pitkään uhkaa heikentää joka toisen nuoren kuuloa, todetaan kansainvälisessä tutkimuksessa. Kuulon heikkenemisellä on yllättäviä vaikutuksia muun muassa keskittymiskykyyn ja muistiin. Miten ihmisen kuuloaisti toimii ja kuinka sitä tutkitaan? Mikä yhteys kuulolla on aivoterveyteen? Kuuloaistimme ei vaurioituessaan palaudu takaisin. Tämä ei tule mieleen, kun nauttii nappikuulokkeista voimamusaa täysillä tai käy livekeikalla. Millaisia desibelejä korvamme kestää? Entä kuinka tinnitus syntyy? Haastateltavat: dosentti, ylilääkäri Antti Aarnisalo Helsingin yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolta ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, aivotutkija Satu Lamminmäki Toimittaja: Minna Korhonen

Muisti ei aina toimi aina niin kuin toivoisimme. Mieleen painuu julkkisjuorut, mutta emme muista mistä säätää eduskunta ja mistä päättää hallitus. Uutta oppiessa yritämme kovasti painaa mieleen asioita, mutta lopulta mieleen painettavat asiat karsitaan unen aikana. Mistä muisti rakentuu ja miten muistikuvat muuttuvat yö yöltä? Oppimisen neurobiologian tutkiminen on kuuma tieteenala. Nyt tiedetään jo hermosolujen tasolla, miksi toistot ovat tärkeitä ja miten nukkuminen edistää tiedon siirtymistä pitkäaikaismuistiin. Haastateltavana apulaisprofessori Juha Saarikangas ja dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Tuleeko meistä kädettömiä? Tämäkin voi tulla mieleen, kun älylaitteiden näpyttely vie aikaa käsillä tekemiseltä. Mitä aivoissa tapahtuu, kun tartut kynään, puikkohin tai pilkot vihanneksia? Käsillä on aivoissa iso edustus. Nykyaika on vähentänyt niiden monipuolista käyttöä. Miten se vaikuttaa aivoihin ja muistiin? Mikä yhteys älylaitteilla on oppilaiden huonontuneisiin oppimistuloksiin? Voiko käsillä tekeminen on olla lääke uupuneelle mielelle? Asiantuntijoina neurologi Kiti Müller ja psykologi Liisa Uusitalo-Arola, toimittajana Minna Korhonen.

Sähkötupakointi eli vapetus on yleistynyt joko tupakan korvikkeena tai muuten vaan. Vapetusta luullaan vaarattomaksi, mutta keuhkoihin iskee tulehdus, kun sinne vetää elintarvikearomeja tai muuta moskaa. Koululaisilta takavarikoiduista vape-nesteistä löytyi tutkimuksissa lyijyä, kuparia, hyönteis- ja rikkaruohomyrkyjä ynnä muuta, ja muka-nikotiinittomissa nesteissä oli nikotiinia. Tupakkateollisuus tähtää nuoriin sillä harva aloittaa tupakoinnin yli 20-vuotiaana. Nuorille räätälöidään nikotiinituotteita, koska nikotiiniriippuvuus kehittyy heille nopeasti, ja sehän on nikotiiniteollisuuden tarkoitus. Uusia käyttäjiä tarvitaan, kun tupakan menekki laskee. Joku käyttää sähkösavukkeessa elintarvikearomeja, joita kuvittelee vaararattomiksi. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Eeva Ollila muistuttaa, että perunajauhokin on syötävää, mutta ei tee hyvää keuhkoissa. Sosiaalipsykologi Hanna Ollila THL:stä uskoo faktatiedon vaikuttavan vapettajiin. Nyt sähkötupakka toimiin pikemminkin sisäänheittoleluna nikotiiniriip

Elämäntapamme saavat hampaamme kulumaan entistä nopeammin. Isompina syntipukkeina ovat stressi, vatsavaivat ja jatkuva napostelu. Huono hammashygienia voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sydänsairauksia. Miten hampaita olisi hoidettava? Mitä hammastahnat sisältävät? Mikä yhteys kestävyys-tai lihaskuntoilulla voi olla suunterveyteen? Stressi aiheuttaa yöllistä narskuttelua ja vatsavaivat saavat mahan happaman sisällön nousemaan suuhun. Näistä voi syntyä hampailla tuhoava syöksykierre. Purukalustoamme uhkaa myös salakavala parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus, joka voi saada hampaat irtoamaan. Mikä merkitys varhaislapsuuden olosuhteilla on hammasterveyteen? Haastateltat: kliinisen hammashoidon dosentti, erikoishammaslääkäri Antti Kämppi Helsingin yliopistolta sekä dosentti, erikoishammaslääkäri Merja Laine Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta Toimittaja: Minna Korhonen

Onko avaruus kuin uusi villi länsi, missä avaruusvallat voivat valloittaa maita ja mantuja toisilta taivaankappaleilta kuinka haluavat? Entä kuka korvaa, jos satelliittipalanen putoaa päähäsi? Tai jos astronautti tappaa toisen avaruudessa, niin kuka tuomitsee ja missä? Avaruustoiminnan laajentuessa on tullut yhä tärkeämmäksi säädellä avaruustoimintaa kansainvälisesti ja määritellä yhä tarkemmin mitä kukin voi tehdä ja miten. Mutta toistaiseksi avaruuslaki on monessa mielessä epäselvä, koska – onneksi – juurikaan ennakkotapauksia avaruusonnettomuuksista tai -rikoksista ei ole. Haastateltavana: avaruuslakiin erikoistunut juristi Jenni Tapio Euroopan avaruusjärjestö Esasta. Toimittajana Jari Mäkinen.

Kaiken teoria yhdistäisi kaikki nykyiset fysiikan teoriat yhtenäiseksi sulavaksi kokonaisuudeksi. Sitä ei kuitenkaan ole vielä keksitty. Kvanttimekaniikan ja Einsteinin painovoimateorian yhdistäminen on osoittautunut vaikeaksi, ellei mahdottomaksi tehtäväksi. Ohjelmassa selvitetään, miksi kaiken teoriaa etsitään ja mihin sitä tarvittaisiin. Ongelma tulee esiin erityisesti mustien aukkojen tutkimuksessa: painovoimateoria ei yksinään riitä selittämään mustissa aukoissa tapahtuvia ilmiöitä vaan siihen tarvitaan myös kvanttimekaniikkaa. Entä se vaihtoehto, ettei kaiken teoriaa ole edes olemassa? Haastateltavina ovat teoreettisen fysiikan vanhempi yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Miksi korianteri maistuu jonkun suussa saippualta tai kahvi karvaalta? Syy löytyy geeneistä, jotka määrittävät tottumusten lisäksi makumieltymyksiämme. Esimerkiksi puolukka maistuu tietyn geenin vuoksi osalle meistä pahalta. Minkälainen on ihmisen maistamisen mekanismi? Miten maistamisen herkkyyttä tutkitaan aistilaboratoriossa? Käytämme syödessä tai juodessa kaikkia aistejamme, myös monelle tuntematonta kemotuntoa. Se on kemiallisista yhdisteistä aktivoituva tuntoaistimus, kuten chilin polttavuus, mentolin viilentävyys tai tyrnin kuivattavuus. Mitä siitä tällä hetkellä tiedetään? Haastateltavat: aistinvaraisen elintarviketutkimuksen professori Mari Sandell ja väitöskirjatutkija Sulo Roukka Helsingin yliopistolta Toimittaja: Minna Korhonen

Antroposeeni käsitteellä tarkoitetaan uutta geologista epookkia, jossa ihminen on heikentänyt luonnon toimintaa ja ulosmitannut luonnonvaroja niin, että jälki näkyy geologisissa kerrostumissa. Käsitteen toivat laajaan tietoisuuteen nobelisti, aerosolikemisti Paul Crutzen ja biologi Eugene Stoermer vuonna 2000. Miten tähän vastasivat geologit, jotka juuri etsivät kivistä ja sedimenteistä todisteita muinaisista kausista, epookeista ja vaiheista? Miten muutokset näkyvät ja ovatko havaittavissa ympäri maailmaa niin, että Kansainvälinen stratigrafian komitea hyväksyisi antroposeenin Geologisen aikatauluun. Monialainen tutkijajoukko on selvittänyt asiaa nyt 15 vuotta, ja oleellinen rajapinta asetettiin v:een 1952 tummaan sedimenttikerrokseen, joka löytyi kanadalaisesta Crawford-järvestä. Antroposeenin määrittelyssä hämmensi myös sen tuoreus geologisessa mittakaavassa: on kyse sedimenteistä, jotka kerrostuvat edelleen. Alkuvuodesta 2024 Kansainvälisen stratigrafian alaryhmä äänesti, onko antroposeeni osa virallis

Kaiken takana on happi. Ilman tätä kaasua emme saisi energiaa ja menehtyisimme aika pian. Tavallisesti happeen kiinnittää huomiota vain liikunnassa tai sopeutumisessa vuoriston ilmanalaan. Mutta happi liittyy elimistössä kaikkeen. Se sitoutuu punasoluissa hemoglobiiniin. Erytropoetiini eli EPO lisää punasolujen muodostumista, joten ei ihme, että jotkut huippu-urheilijat ovat piikittäneet itseensä EPOa. Hapen puute on elimistölle niin vaarallista, että se on monen taudin takana: sydän- ja verisuonisairauksissa, syöpätaudeissa, diabeteksessa, munuaisten vajaatoiminnassa ja vaikkapa haavan paranemisessa. Anemiakin voi johtaa hapenpuutteeseen. Aivot pärjäävät muutamia sekunteja ilman happea; siksi hapenpuutteen ajatellaan olevan yksi tekijä myös neurologisten sairauksien, esim. MS-taudin, synnyssä. Tupakan savun häkä korvaa happea hemoblobiinissa. Siksi tapa raunioittaa keuhkoja. Hapen säätelyn monimutkainen toiminta elimistössä selvisi vasta 2000-luvulla. Nämä tutkimukset johtivatkin Nobel-palkintoon vuonna 20

Kiistanalainen ilmastonmuokkaus tekee uutta tulemista. Syy on se, että päästövähennykset laahaavat, lämpöennätyksiä rikotaan ja yhä tuhoisammista sään ääri-ilmiöistä on jo tullut pelottavan tuttuja vieraita. Ilman radikaalia käännettä maapallon lämpeneminen uhkaa karata yli kriittisenä pidetyn 1,5 asteen turvarajan. Riskialttiiden perinteisten ilmastonmuokkausmenetelmien rinnalle on esitetty uusia tekniikoita, joista osa on yllättäen noussut jopa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikan keskiöön. Lisäksi tutkitaan ratkaisuja, jotka kuulostavat tieteisfiktiolta, kuten jäätiköitä suojeleva jättimäinen verho tai Argentiinan kokoinen aurinkovarjo avaruudessa. Mitä ilmastonmuokkauksesta oikein pitäisi ajatella? Onko kyseessä ihmiskunnan viimeinen oljenkorsi, eräänlainen kipeästi kaivattu planeetan plan B, vai sittenkin vaarallinen harhapolku. Ja olisiko parempi termi ilmastonkorjaus tai ilmastoväliintulo, kuten tutkimuspiireissä on ehdotettu? Haastateltavana ovat erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen lait

Kilpailu on kovaa luonnossa, joten kaikki konstit on käytössä. Tehokkaat myrkyt raivaavat elintilaa ja kilpailijoita. Ne suojaavat myös syödyksi tulemiselta, mutta hyvin pieninä annoksina samat myrkyt voivat toimia ihmisten lääkkeinä. Monet luonnosta löydetyt lääkkeet ovat alkujaan eliöiden myrkyllisiä puolustuskemikaaleja. Homo sapiens on kokeilemalla löytänyt monen myrkyn ja sen lääkekäytön välisen rajan. Botuliinimyrkky eli botox on voimakas hermomyrkky. Ruuassa tai hutiloiden käytettynä se voi tappaa ihmispolon, mutta sillä voidaan hoitaa muun muassa lihaskramppeja ja migreeniä. Monia vanhoja lääkeyrttejä on siirretty maustehyllyyn. Osalla niistä on kuitenkin tehoa esimerkiksi yskänlääkkeissä. Tulevaisuuden lääkkeitä etsivät vanhempi yliopiston lehtori Yvonne Holm ja farmakologian professori Tomi Rantamäki Helsingin yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Jos sinua kiinnosti tämä aihe, niin sinua saattaisi kiinnostaa Kalevala palaa!- sarjan jakso nimeltä Monet perinteiset kasvirohdot

Jos katsot ympärillesi, mitä näet? Osaat varmasti kuvata lähistöä tarkasti, mutta miten todellinen näkemyksesi ympäristöstä on ja miten paljon se on muodostunut vain oman pääsi sisällä? Todellisuuden olemusta ovat pohtineet filosofit ja fyysikot kautta aikojen. Pitkään ajateltiin, että klassinen fysiikka lakeineen riittää hyvin kuvaamaan todellista maailmaa. Sen avulla voitiin esimerkiksi ennustaa taivaankappaleiden liikkeitä. 1900-luvun alussa havaittiin kuitenkin outoja ilmiötä, joille ei löytynyt järkevää selitystä. Niitä selittämään kehittyi kvanttiteoria. Se toi samalla uusia ajatuksia filosofiaan: Entä jos maailma onkin pohjimmiltaan indeterministinen, eli tapahtumilla ei ole syy-seuraussuhteita eikä ennustettavuutta? Tai jos onkin useita todellisuuksia, jotka haarautuvat? Haastateltavat: filosofi, dosentti ja yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta ja fyysikko, kvanttilaskennan professori Teiko Heinosaari Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja: Mari Heikkilä

Mitä Suomen ilmastolle tapahtuu, jos golf-virta pysähtyisi? Tutkijat ovat jo vuosikausia varoitelleet siitä, miten ilmastonmuutos johtaa Atlantin merivirtojen hidastumiseen tai jopa pysähtymiseen. Helmikuussa 2024 julkaistussa tutkimuksessa merivirtojen pysähtymisen vaikutuksia arvioitiin erityisesti Pohjois-Euroopassa niin dramaattisiksi, että niihin voisi olla mahdotonta sopeutua. Tässä ohjelmassa matkaamme Atlantin pohjamudista lähes 30 kilometrin korkeuteen stratosfääriin polaaripyörteeseen saakka. Miten valtameret vaikuttavat talvisäähän Suomessa? Entä, miten tämä kaikki on nyt jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä? Haastateltavana ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden instituutin professori Petteri Uotila. Toimittajana Hanna Asikainen.