Tiedeykkönen

Italian ensimmäisen korkeakulttuurin etruskien ydinalue sijaitsi Rooman ja Firenzen välillä. Heidän historiansa alkoi 900-luvulla eaa. ja jatkui aina ajanlaskumme alkuun asti. Etruskit vaikuttivat suuresti roomalaisiin, jotka alkoivat saada 400-luvulta eaa alkaen yhä enemmän valtaa Italiassa. Etruskit olivat taitavia rakentajia ja kehittivät mm. aidon holvin, jota tarvittiin roomalaisissa siltamaisissa vesijohdoissa eli akvedukteissa. Samaa rakennetta käytetään edelleen mm. siltojen ja kirkkojen rakentamisessa. Etruskeja pidetään usein salaperäisinä sen vuoksi, että heidän kielensä on omaperäinen, ja heidän tekstinsä sisältävät yhä edelleen monia arvoituksia. Antiikintutkija ja etruskologi Jorma Kaimio on ansioitunut erityisesti kielentutkimuksessa. Kuulemme hänen uusimmasta piirtokirjoitustutkimuksestaan, joka julkaistaan pian. Ohjelman toinen haastateltava on Suomen Rooman instituutin Villa Lanten intendentti Simo Örmä, jonka toimittaja Riikka Suikkari tapasi Roomassa.

Kun miehet pantiin tutkimuksessa Porschen rattiin, testosteronitasot nousivat. Kun samoille miehille annettiin Toyota Corolla, testosteronitasot laskivat. Hevirokin diggareilla on tutkitusti korkeampi testosteroni kuin niillä, jotka pitävät jatsista ja klassisesta. Uskonnollisilla miehillä on puolestaan matalammat testosteronitasot kuin ei-uskonnollisilla. Mitä enemmän testosteronia, sitä dominoivampi, aggressiivisempi, statushakuisempi ja riskialttiimpi mies. Testosteronitasojen yleinen laskusuunta aikaisempiin sukupolviin nähden on kuitenkin huolestuttavaa, sillä se heikentää tutkitusti miehen henkistä ja fyysistä terveyttä. Mistä tämä johtuu? Entä miten painonhallinta ja hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit vaikuttavat miehen siemennesteen laatuun ja sukuviettiin? Haastateltavat: Testosteronin vaikutuksia vuosikymmeniä tutkinut fysiologian emeritusprofessori Ilpo Huhtaniemi sekä miesten lisääntymisterveyttä tutkiva dosentti Antti Perheentupa Turun yliopistosta. Toimittajana Niina Melanen. Huomau

Myöhäisantiikin ihmiset kokivat kummia, kun taivas hämärtyi oudon sumuharson taakse peräti vuoden tai puolentoista ajaksi. Vuoden 536 luonnonilmiön syytä ei ole vieläkään pystytty varmuudella selvittämään. Tapahtumista on säilynyt useita aikalaiskuvauksia Välimeren maista. Myös auringon pimentymistä välittömästi seuranneina vuosina sekä Itä- että Länsi-Rooman asukkaat kokivat useita vitsauksia. Monin paikoin nähtiin nälkää ja lisäksi mahtavan imperiumin ovella kolkutteli keisari Justinianuksen mukaan nimetty rutto. Mikä luonnontieteellinen ilmiö aiheutti nk. vulkaanisen talven? Olisiko se tulivuori, koska onhan jokaisella tulivuoren purkauksella oma sormenjälkensä. Toisaalta arkeologit ja humanistit vaikuttavat olevan kiinnostuneempia kyseisestä vuodesta ja sen seurauksista kuin luonnontieteilijät. Haastateltavina ovat historioitsija ja antiikintutkija Maijastina Kahlos, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa sekä tulivuoritutkija, geologi Paavo Nikkola. Toimittajina ova

Vauvat tunnistavat vanhempansa jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Vastasyntyneellä ei kuitenkaan vielä ole aivoissa kasvoihin erikoistuneita alueita, toisin kuin aikuisilla. Miten kasvojen prosessointi aivoissa kehittyy ensimmäisen vuoden aikana? Kuinka ylipäänsä voimme ymmärtää toinen toisiamme? Ihmisen sosiaalisuus on monimutkainen ilmiö tieteelle, varsinkin aivotutkimukselle. Sosiaalisuus on kuitenkin niin keskeinen tekijä aivojen toiminnan kannalta, että sitä on pakko tutkia, jotta aivojen toimintaa voi ylipäänsä ymmärtää. Toisaalta aivojen toiminnasta on löydetty muutama keskeinen periaate, jotka määrittävät myös sosiaalista vuorovaikutusta. Haastateltavina akateemikko, neurotieteilijä Riitta Hari, emeritusprofessori Aalto yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Leppänen Turun yliopistosta. Toimittaja Pirjo Koskinen.

Piinaviikon tapahtumiin osallistui Uuden testamentin mukaan lukuisia henkilöitä. Päähenkilön eli Jeesus Nasaretilaisen lisäksi Raamatun lehdillä vyörytetään viikon kuluessa lukuisia henkilöhahmoja, jotka ovat yhä edelleen, 2000 vuotta myöhemmin, kristityille ainakin etäisesti tuttuja. Koko ajan tihentyvään tapahtumasarjaan osallistuvat mm. pelokas Simon Pietari, epäilevä Tuomas sekä kertomuksen pahis eli Juudas Iskariot. Erityisen tärkeässä roolissa on Magdalan Maria, Jeesuksen uskollinen seuraaja, joka oli tälle erityisen läheinen. Haasteteltavina ovat Kuopion hiippakunnan emerituspiispa, eksegetiikan dosentti Wille Riekkinen sekä Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan dosentti ja yliopistonlehtori Outi Lehtipuu. Toimittajana on Riikka Suikkari. Entä kuinka hyvin sinä tunnet hiljaisen viikon ja pääsiäisen henkilöt? Se selviää ohjelmaan liittyvän testin avulla. Suikkari on toimittanut myös Tiedeykkösen Jeesus Nasaretilaisesta. Sen voi kuunnella täältä:

Venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten sanotaan usein muodostavan itäslaavilaisen sisaruskansaperheen. Kielten samankaltaisuus on tunnettua - samoin se, että monilla on sukua ja perhettä rajojen yli. Nämä seikat yhdistävät luonnollisesti kaikkia itäslaaveja. Ukrainassa käytävä sota on kuitenkin asettanut näiden kansojen sisaruuden uuteen valoon. Milloin ajatus itäslaavien keskinäisestä veljeydestä on syntynyt? Ketkä veljeskansan tarinaa kertovat? Minkälainen on ortodoksikirkon rooli tässä narratiivissa? Erityinen katse luodaan valkovenäläisiin, jotka jäävät sivuun Venäjän ja Ukrainan kerätessä maailman huomion. Haastateltavina ovat Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimus Miro Leporanta sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silván. Toimittajana on Ville Talola.

Jo evoluutioteorian kehittänyt Charles Darwin tajusi, ettei pelkkä luonnonvalinta eli lajin hyvä sopeutuminen elinympäristöönsä riitä selittämään eliölajien kehitystä. Luonnonvalinnan rinnalla toinen vahva evoluutiota ajava tekijä on seksuaalivalinta. Monesti naaraat valitsevat lisääntymiskumppaninsa tiettyjen uroksen piirteiden perusteella, esimerkiksi komean pyrstön tai mahtavan lauluäänen avulla. Joskus näiden mieltymysten vuoksi vallitseviksi saattavat nousta luonnonvalinnan kannalta suorastaan käsittämättömät suuntaukset. Yksi esimerkki on riikinkukon valtava pyrstö. Ihmisen seksuaalivalinnassa on paljon samoja alkukantasia piirteitä kuin muillakin eläimillä. Haastateltavana on Helsingin yliopiston riistaeläintieteen dosentti, tietokirjailija Petri Nummi, joka on kirjoittanut toimittaja Pirjo Koskisen kanssa teoksen Lisääntymisen vimma. Toimittaja on Mari Heikkilä.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tied

Homo sapiensilla on outo kyky nauttia musiikista, mutta miksi evoluutiossa on kehittynyt moinen ominaisuus? Lisäksi varsinkin laulun kuuntelu aktivoi aivoja ja nopeuttaa aivovauriosta kuntoutumista. Tutkijat ovat päätelleet, että Neanderthalin ihmiset kommunikoivat laulamalla jo ennen puheen kehittymistä. Laulettuna musiikki onkin tehokkaampi aivojen aktivoija kuin pelkkä musiikki ja paras teho saadaan, kun lempilauluja lauletaan yhdessä. Kuorolaulajilla onkin muita korkeampi eliniänodote Suomessa. Aivomme kuulevat puheen, musiikin, sahan tai liikenteen eri tavalla. Musiikki ja laulu vaikuttavat tunteisiin ja yhteisöllisyyyteen. Tiedeykkösessä pohditaan musiikin ja puheen vaikutuksia. Vieraina ovat aivoja tutkivat neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö ja psykologian tutkijatohtori Lilli Kimppa Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä oleva LHC on maailman suurin ja tehokkain laite atomimaailman yksityiskohtien tutkimiseksi. Protonit kiitävät 27 kilometriä pitkän hiukkaskiihdyttimen sisällä lähes valon nopeudella ja niitä törmäytetään toisiinsa neljän kerrostalon kokoisen tutkimuslaitteen sisällä. Herkät ilmaisimet havaitsevat törmäyksissä syntyviä uusia hiukkasia. Eräs merkittävimmistä löydöistä on mystinen Higgsin hiukkasen. Hiukkastörmäyksissä tilanne on vähän sama kuin silmänräpäys alkuräjähdyksen jälkeen. Silloin maailmankaikkeudessa oli ainetta ja antiainetta, jotka tuhosivat toisiaan, mutta jostain kumman syystä ainetta oli hieman enemmän ja siksi esimerkiksi me olemme täällä. Törmäysten avulla LHCb-kokeella voidaan yrittää löytää syytä siihen, miksi aineissa oli tämä epäsuhta. Pian LHC tahkoaa tuloksia vieläkin tehokkaammin, kun se hyrähtää nyt keväällä uudelleen käyntiin viritettynä. Edessä on vielä lisää parannuksia, mutta fyysikoiden mielessä on myös aivan uusi laite, satakilometrinen m

Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi vuonna 2022 ICD-tautiluokitukseen uuden sairauden: pelihäiriön eli toiminnallisen riippuvuuden videopelaamisesta. Samaan aikaan osalle pelaajista e-urheilusta on tullut ammatti — eli miten pelaamiseen oikein pitäisi suhtautua? Jyväskylän yliopiston tutkija Veli-Matti Karhulahti sai Euroopan komission ERC-rahoituksen pelaamisen terveysvaikutuksen selvittämiseen. Missä menee raja mukavan viihdykkeen ja riippuvuuden välillä kulkee ja mikä tekee pelaamisesta niin koukuttavaa. Milloin pitää olla huolissaan? Puhumme myös e-urheilusta ja kryptopelaamisesta, joista voi tulla jopa elinkeino. Pelillistämisen professori Juho Hamarin Tampereen yliopistosta pohtii mihin kaikkeen arkipäiväisiin asioihin pelien viihdyttävyyttä ja koukuttavuutta nykyisin hyödynnetään — ja miltä tulevaisuus näyttää. Käykö niin, että kaikki elämässä lopulta lasketaan pelipisteinä tai virtuaalivaluuttana? Toimittaja Mari Heikkilä.

Voisiko maapallon lämmennyttä ilmastoa korjata heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen vaikkapa pilviä valkaisemalla tai riikkihapon avulla? Näitä keinoja kutsutaan geoengineeringiksi eli ilmaston tarkoitukselliseksi muokkaamiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti kertoo selvin sanoin, että ihmiskunnalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket saada hiilidioksidipäästöt kuriin, jos täysi ilmastokatasrofi aiotaan välttää. Olisiko ilmastonmuokkaus osa ratkaisua? Ilmastonmuokkaus auringonvaloa heijastamalla voisi oikealla hetkellä käytettynä olla keino välttyä ilmaston peruuttamattomilta keikahdupisteiltä, kuten Amazonin sademetsän tuhoutumiselta tai Siperian ikiroudan sulamiselta. Samalla siihen liittyy valtavia riskejä, jotka voisivat johtaa kuivuuteen, nälänhätään ja vielä nykyistäkin ilmaston lämpenemistä nopeampaan kuumenemiseen. Mitä geoengineering on ja mitä ilmaston tarkoituksenmukaisen muokkaamisen keinoista ja riskeistä tiedetään tällä hetkellä? Jaksossa vieraana on Ilmat

Satelliitit ovat olennainen osa nykyaikaista elämää: satelliittipaikannus, tietoliikenne, kaukokartoitus ja sään havaitseminen avaruudesta ovat muovautuneet niin syvälle arkeemme, että niitä on yhtä vaikeaa havaita kuin on töpseleihin sähköä puskevia voimalaitoksia. Samat avaruustekniikan sovellukset avustavat myös sotilaita. Satelliitit kuvaavat joukkojen, ajoneuvojen ja lentokoneiden sijainteja ja tekevät nykyaikaisesta sotatantereesta aikaisempaa läpinäkyvämmän. Kuka tahansa voi ostaa nyt vakoilutietoja ja jopa ostaa palveluna signaalitiedustelua. Miehittämättömiä lentolaitteita ohjataan satelliittiyhteydellä maapallon toiselta puolelta ja pommit löytävät kohteisiinsa paikannuspalvelujen avulla. Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo Tiedeykkösessä miten avaruus on mukana esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Hän kertoo myös siitä, miksi Suomella on suuria mahdollisuuksia avaruuden tilannetietoisuuden avustamisessa kansainvälisesti

Ukraina kietoutuu Venäjän kansallismieliseen historiakäsitykseen tiiviisti. Myöhäiskeskiajalta alkaen Moskovan ruhtinaat oikeuttivat asemansa selittämällä puolustavansa oikeauskoisten maailmaa ja olevansa itä-eurooppalaisen kristillisen kulttuurin perillisiä. Sen ympärille Moskova rakensi ajatuksen, että Moskova on slaaviheimojen kokonaisuus ja muinaisen Kiovan valtakunnan ainoa oikea perillinen. Samalla se loi kuvan muinaisvenäläisestä historiasta ja asemasta ortodoksisen maailman johtajana. Kertomus Kiovassa syntyneestä tuhatvuotisesta valtakunnasta on osa Venäjän virallista historiakäsitystä, jota opetetaan myös kouluissa. Asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston professori Jukka Korpela. Toimittaja on Ville Talola.

Arkielämässä voimme liittää empatian ja myötätunnon toisiinsa, mutta ne ovat kuitenkin eri ilmiöitä. ”Kun tunnemme empatiaa, pystymme hahmottamaan toisen tunnetiloja olivat ne sitten huonoja tai hyviä”, sanovat psykologian professori Mirka Hintsanen ja väitöstutkija Iina Tolonen Oulun yliopistosta. ”Empatia on passiivista samaistumista toisen tunteisiin, kun taas myötätuntoinen ihminen tuntee huolta toisen kärsimyksestä ja hän haluaa lievittää kärsimystä toimimalla”, sanoo Iina Tolonen. Tolosen väitöstyö keskittyy myötätunnon suotuisiin vaikutuksiin ihmiselle itselleen. Myötätuntoinen ihminen kokee vähemmän stressiä, ahdistusoireita ja depressiota kuin ihminen, jonka myötätunto on alemmalla tasolla. Myös kokemus fyysisestä terveydestä on parempi, siitä esimerkkinä matalampi verenpaine. Yksi tutkimuksen osa-alue on työelämä. Vaikuttaako ihmisen myötätuntoisuus työelämän stressaaviin piirteisiin? Miten työelämässä voi harjoittaa ja edistää myötätuntoa? Siitä kertoo professori Mirka Hintsanen. Minkälainen

Rutto, isorokko, tuberkuloosi ja muut kulkutautiepidemiat ja -pandemiat ovat tappaneet valtavasti ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Monet pandemioiden aiheuttajat, virukset ja bakteerit on haalittu eläimistä. Isäntäeläimet kantavat ruttoa ja influenssoja ynnä muita ihan kuin ennenkin. Myös uusimmat riesat SARS- ja MERS-koronavirukset sekä zika ja ebola on hankittu eläinkunnasta. Eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja, zoonooseja, löytyy aina uusia, sillä lisää viruksia löytyy sitä mukaa kun niitä ehditään eläinkunnasa hakea. Pandemioita tulee aina muutaman kymmenen vuoden välein ja seuraava odotellessa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila vertailevat mahdollisia pandemian aiheuttajia. Virustaudit ovat kärkiehdokkaita, sillä ruttoon ja muihin bakteeritauteihin on olemassa lääkehoitoja. Lääkkeiden avulla epidemia voidaan rajata, ettei se leviä pandemiaksi. Lääkkeet eivät kuitenkaan estä paikallisia ruttoepidemioita USA:ssa tai Madagaskarilla.

35-vuotiaat naiset elävät terveytensä suhteen kriittistä vaihetta. Estrogeeni eli naissukuhormoni alkaa laskea voimakkaasti ja viitteitä erilaisista sairauksista on jo nähtävissä. Toimiva estrogeenitasapaino on avain naisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Ihme-eliksiiri estrogeeni auttaa pitämään yllä muun muassa toimivaa sokeri ja rasva-aineenvaihduntaa. Toisaalta liikakilot ja vaikkapa stressi uhkaavat tätä hienovaraista tasapainoa ja estrogeenin suojaavaa vaikutusta. Miksi naiset elävät pidempään kuin miehet, mutta sairastavat vanhuudessa enemmän? Entä saavatko naiset parasta mahdollista hoitoa vaivoihinsa? Eivät välttämättä, sillä lääkkeet testataan usein miehen fysiikkaan sopiviksi. Tulevaisuuden lääketiede saattaa kuitenkin tarjota erilaisia hormonien buustaajia ja salpaajia, joiden vaikutuksesta yhä useampi nainen pysyy terveenä pidempään. Haastateltavana gynekologi ja professori Terhi Piltonen. Ohjelman on toimittanut Niina Melanen.

Kauppiaana työskentelevä Muhammad alkoi saada 600-luvun alussa ilmestyksiä, joilla oli kauaskantoisia seurauksia. Islamin syntyyn ja profeetta Muhammadin elämään vaikutti ilmestysten lisäksi kaksi muuta Lähi-idässä alkunsa saanutta monoteistista eli yksijumalaista uskontoa, juutalaisuus ja kristinusko. On mahdollista, että Muhammad on alunperin toivonut, että juutalaiset ja kristityt ottaisivat hänen ilmoituksensa vastaan ja seuraisivat häntä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan profeetta Muhammadin ilmestysten seurauksena syntyi uusi uskonto, islam. Tiedeykkösen asiantuntijana on Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja toimittajana on Riikka Suikkari. Perinteinen aineisto, kuten Koraani, esittää profeetta Muhammadin Jumalaa etsivänä ja Jumalan löytävänä miehenä. Islamin mukaan hän on nimen omaan ihminen, toisin kuin Jeesus kristinuskossa. Sekä muslimit sisältäpäin että tutkijat ulkoapäin ovat koonneet hyvinkin erilaisia Muhammad-kuvia. Onpa häne

Physics world -lehti valitsi vuoden 2021 fysiikan läpimurroksi Aalto-yliopiston professori Mika Sillanpään kokeen, jossa tutkijat saivat kaksi pientä rumpukalvoa kvanttilomittumaan. Tiedeykkösessä kysytään voittajalta millaisesta läpimurrosta on kyse. Ohjelmassa selviää, mitä tarkoittaa kvanttilomittuminen ja miten tutkijat pystyivät kiertämään kuuluisan Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen. Physics worldin top 10 listalta löytyy joukko muitakin kiinnostavia tutkimuksia: ensimmäistä kertaa kyettiin hallitsemaan atomiydinten kvanttitiloja sekä tutkimus, jossa on selvitetty lisää valon aalto-hiukkasluonnetta. Toisena haastateltavana ohjelmassa on Jyväskylän yliopiston fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen. Hänen kanssaan keskustelemme mustan aukon magneettikentistä, joihin liittyen viime vuonna tehtiin laaja tutkimus. Magneettikentät auttavat ymmärtämään, miksi mustan aukon tuntumasta paikoin purkautuu hiukkassuihkuja poispäin — vaikka yleensä musta aukko ahmaisee sisäänsä kaiken materian. Kainulai

Sähköntuotanto on muutoksessa. Enää ei perinteinen systeemi päde niin, että sähkö siirtyisi vain yhteen suuntaan. Tuotantolaitoksista sähkö on siirtynyt kantaverkon kautta jakeluverkkoihin päin ja edelleen kuluttajille. Passiivinen kuluttaja on ottanut sähkön vain vastaan, mutta nyt entistä enemmän pienet energiayksiköt tulevat mukaan sähköverkkoihin. Hajautetut, uusiutuvat energiantuotantolaitokset voivat myydä sähköä verkkoon. Datan määrä kasvaa. Miten tätä kaikkea hallitaan? Siihen tarvitaan älyä, tietotekniikkaa ja -liikennettä, joka yltää joka paikkaan sähköverkkoa. Älysähköverkkoa tutkivat Vaasan yliopistossa sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi ja tutkijatohtori Katja Sirviö. Toimittaja Teija Peltoniemi vierailee elävässä sähköverkkolaboratoriossa, johon tulee dataa Sundomin sähköntuotantoalueelta.